|

Metku kehässä. © Kari
Husso
15.4.2009 Justumiini 5 vuotta!!
Jälleen kerran on aika huomata miten järkyttävän nopeasti vuodet
vierivät.. Kai se täytyy myöntää, että Justuskin on jo
keski-ikäinen, eikä enää mikään nuori mies :O Ikä ei poikaa kyllä
vielä millään tavalla paina, se päinvastoin käyttäytyy nykyään
paljon pentumaisemmin ja villimmin kuin joskus muutamia vuosia
sitten! Omistajalla on siis ikäkriisi koirankin puolesta, koira itse
kun tajuaa nauttia täysillä elämästä niin kuin kunnon flatin
kuuluukin :P

Justus nauttii täysillä Suomussalmen
talvesta maaliskuussa 2009.
15.3. Tampere KV
Tuomari: Marina Ostrosvskaya, Venäjä
flatteja: 72
Justus VAL-ERI, VAK4
Almost 5 years old. Strong. Excellent format bone and
condition. Excellent male's head and expression. Excellent neck and
body. Excellent angulations in front and behind. Free movements.
Excellent presentation. Excellent temperament.
Hih, suomalaiset flatit olivat selvästi tämän tuomarin makuun -
sen verran paljon pinkkejä nauhoja kehässä heiluteltiin ja
Justuksenkin arvostelu koostuu pääasiassa sanasta excellent :D
Meillä meni ihan hienosti, Justus sijoittui neljänneksi
valioluokassa, jossa oli kaiken kaikkiaan kymmenen koiraa. Olen ihan
tyytyväinen, onpahan poika pyörähtänyt nyt tällekin vuodelle kerran
kehässä :) Kiitos kaikille kivasta päivästä!
8.3.2009 Muutto Tampereelle ja muita talvisia kuulumisia
Niin siinä sitten kävi, että tämän maalaistyttösen ja
vähintäänkin yhtä maalaisten flattipoikien täytyi hyvästellä Kainuun
korpimaisemat ja muuttaa Tampereelle kaupungin sykkeeseen. Saas
nähdä miten ikänsä omakotitalossa asuneiden koirien käy
kerrostalossa, kuinkahan pian häätö koittaa liian haukkumisen takia
:P Uusi osoitteemme löytyy muuten "Yhteystiedot" -osiosta!
Onneksi kämppämme sijaitsee sentään Hervannassa, loistavien
ulkoilumaastojen vieressä. Lähempänä keskustaa emme kyllä olisi
kestäneet päivääkään! Aika näyttää miten elämä täällä lähtee
rullaamaan, nyt on onneksi sentään mahdollista nähdä monia tuttuja
paljon useammin kuin aiemmin, ja erilaisiin tapahtumiin
osallistuminen on huomattavasti helpompaa lyhyiden etäisyyksien
ansiosta. Mutta täytyy kyllä sanoa, että Suomussalmea ja sen ihania
ihmisiä tulee taatusti kova ikävä, on se Sumi kuitenkin paras paikka
maailmassa <3
Helmikuu vilahti ohi todella nopeasti: aika kului rattoisasti töiden
parissa, treenatessa, lenkkeillessä ja hiihtäessä. Senni tuli
kyläilemään Suomussalmelle helmi-maaliskuun vaihteessa, ja päivät
kuluivat talvisissa tunnelmissa treenailleen ja Suomussalmeen
tutustuen. Kävimme myös päiväseltään Rukalla laskettelemassa aivan
ihanassa auringonpaisteessa ja pikkupakkasessa!
Kevät menee aika pitkälti lääkkiksen valmennuskurssilla ja
erilaisissa tapahtumissa, seuraavana luvassa ainakin Tampere KV
(Justus) ja Flattien kevättreffit (Metku). Tuohon lukemiseenkin
pitäisi nyt jaksaa kyllä panostaa aika paljon, katsotaan kuinka käy!
31.1.2009 Tokokoe, Oulu
Tuomari: Piritta Pärssinen
Justus AVO0, tuomari keskeytti kokeen
Huh huh, Justus käy nykyään niin kuumana ja villinä tokossa, ettei
kisaamisesta meinaa tulla enää yhtään mitään! Treeneissäkin tuntuu,
ettei treenikaveri ole koira vaan pikemminkin dynamiittipötkö, ja
kisatilanteessa ongelma kohoaa vielä moninkertaiseksi! Nyt jätetään
pallot ja muut lelut lopullisesti tauolle, ja pyritään madaltamaan
viettitasoa treenaamalla pelkästään namien avulla.. Hah, siitäs saat
Justus!
Koe oli fiasko heti alkaessaan! Kävellessämme kehään paikallaoloa
varten Justus pyöri ja hepuloi ympärilläni, ja minun oli vaikeuksia
saada siihen minkäänlaista kontaktia. Koko sen ajan, kun tuomari ja
liikkuri selvittivät kokeen kulkua, minä yritin saada Justusta
rauhoittumaan sivulleni, mutta jätkän koko tärisevä kroppa ja olemus
viestittivät, että nyt pitäisi saada kunnon ACTIONIA eikä mitään
tylsää paikallaoloa. Sain lopulta Justuksen perusasentoon, ja liike
alkoikin ihan normaalisti, kun käskimme koirat maahan ja lähdimme
kävelemään poispäin.
Mutta kuinkas sitten kävikään... Juuri kun pääsimme kehän toiseen
päähän, Justus NOUSI ja meni moikkaamaan ja pussailemaan vieressä
maannutta narttua, joka luonnollisesti nousi myös, ja molemmat
koirat siirtyivät keskelle kehää. Kutsuin saman tien Justuksen
luokseni, joten tilanteesta selvittiin onneksi ilman sen suurempaa
katastrofia, mutta meidän paikallaolomme päättyi totta kai sitten
siihen, ja muut ottivat suorituksen uudestaan ilman meitä. En voi
vieläkään uskoa tapahtunutta todeksi, Justus ei ole IKINÄ karannut
kokeessa paikallaolosta tuolla tavalla! Jos jotakin liikettä olen
pitänyt idioottivarmana, niin se on kyllä ollut tuo paikallaolo...
Huh huh, kaikkea voi näköjään sattua!
Luonnollisesti mahdollisuutemme ykköstulokseen katosivat tämän
episodin seurauksena, joten päätin ottaa loppukokeen pelkästään
treenin kannalta. Seuraamiskaaviossa annoin Justukselle useita
lisäkäskyjä, komensin sitä jos se yritti ruveta hillumaan ja kehuin
hyvin menneissä pätkissä. Justus oli aivan ihmeissään, kun yhtäkkiä
pystyinkin antamaan sille palautetta myös koetilanteessa! Tästä oli
selvästi hyötyä, ja esim. seuraamisen loppupätkä alkoi olla jo
varsin mukavannäköistä menoa. Toivottavasti tästä oli hyötyä myös
jatkoa ajatellen, koirat kun oppivat niin äkkiä huomaamaan, että
koetilanteessa pystyy muka touhuilemaan mitä vaan, kun ohjaaja ei
pysty niihin puuttumaan. Nyt Justus sai huomata, että puutuin niihin
joka tapauksessa!
Sama "koulutusmeininki" jatkui muissakin liikkeissä, ja liikkeestä
seisomisen jälkeen tuomari puhalsikin pelin poikki liian
kouluttamisen takia. Kehässä kouluttaminenhan on hylkäävä virhe,
joten tästä kokeesta tuleekin meille merkintä AVO0. Tämä oli
tiedossa, mutta päätin kuitenkin ottaa koetilanteesta ilon irti
siitäkin huolimatta, että tulosrivistöömme tulee nyt tällainen
varsin epämääräinen merkintä :)
Jatkoa pitää nyt miettiä kaikessa rauhassa. Tällaista virhettä ei
saa tapahtua enää ikinä uudelleen, se kun pilaa pahimmassa
tapauksessa jonkun toisenkin koiran suorituksen omamme lisäksi! Nyt
ruvetaan treenaamaan matalammassa vietissä ja harjoittelemaan
rauhallisia ja hallittuja suorituksia, joiden pitäisi pysyä
sellaisina myös koetilanteessa. Onhan se ihanaa, että Justus on
tällä tavalla vanhemmalla iällä rakastunut tokoon hullun lailla,
mutta kyllä se into nyt pitäisi saada kanavoitua johonkin muuhun kun
sähläämiseen ja hillumiseen koepaikalla!
11.1.2009 Kajaani KV, Tamminäyttely
Tuomari: Beata Petkevica, Latvia
flatteja: 55
Metku NUO-ERI, NUK1, "PU6"
Good bones, dark eyes, good width of underjaw (alaleuan
leveys). Good withers (säkä). Good angulation behind, enough length
of neck. Good texture of coat. Good temperament, good length of
steps.
Loppiaisen jälkeinen viikonloppu kuluu vuosi toisensa jälkeen
samoissa tunnelmissa, nimittäin Kajaanin perinteisessä
tamminäyttelyssä! Lauantaina olin päivän töissä kehätoimitsijana ja
illalla startattiin agilityradalla. Yöllä oltiin kotona joskus
puolen yön aikaan, ja seuraavana aamuna herätyskello soi jo 5.00, ja
jo kahdeksalta aamulla olimme jälleen pallohallilla näyttelyssä.
Olipa rankka viikonloppu!

Metku pörhistelee kehässä :P
Tällä kertaa näyttelyyn osallistui vain Metku, koska
ajattelin fiksusti etukäteen, että Justuksella ei olisi taaskaan
tähän aikaan vuodesta turkkia. Totta kai nyt kävi sitten niin, että
koska en ilmoittanut, niin koiralla olisi ollut karvaa vaikka
toisille jakaa!
Noh, onneksi Metku piti laumamme mainetta yllä kohtalaisen hyvin
tuloksin. :) Nuorten luokan voitto oli jo hyvä alku, mutta eniten
mieltä lämmitti pojan kestäminen PU-kehässä yllättävän pitkään.
Tuomari kävi kättelemässä koiria ulos tasaiseen tahtiin, mutta Metku
tipahti vasta viime metreillä, ja olikin siis periaatteessa
kuudenneksi paras uros! Ei hullummin tuommoiselta suht karvattomalta
pikku-pojalta, vaikka varsinaisia kotiintuomisia ei tältä reissulta
tullutkaan!
10.1.2009 Agilitykisat, Kajaani
Tuomari: Ritva Herrala
Justus (MAXI2):
tulos: 10 virhepistettä, sijoitus: 5./15.
Lauantai-iltana oltiin Justuksen kanssa kisaamassa pallohallilla.
Takana lähes parin kuukauden treenitauko, ja vain yhdet kunnon
"paineenpurku" -treenit viime tiistaina. Yllättävää kyllä,
yhteistyömme ja oma ohjaamiseni tuntuu sujuvan paremmin aina
kisatauon jälkeen!
Tälläkin kertaa RIMAT (prkl!!) koituivat jälleen kohtaloksi.
Justus kuunteli hyvin, otti kaikki kontaktipinnat todella
näppärästi, pujotteli ongelmitta jne. jne. Minä puolestani sain
ohjattua suhteellisen vaativan radan ja vaikeisiin kulmiin asetellut
hyppykuviot läpi sujuvasti ja vauhdikkaasti, kerrankin. Mutta eipä
se auta, nämä rimat ovat vaan näköjään se meidän kohtalomme...
Molemmat tippuivat helpoissa paikoissa edetessämme suoraan
eteenpäin, joten niille on vaikeaa löytää selitystä omasta
ohjauksestanikaan. Huoh, välillä tuntuu kyllä että voisi lopettaa
koko harrastamisen :P Yleisesti ottaen kuitenkin yksi ehdottomasti
parhaista radoistamme kakkosissa, joten kai sitä pitäisi osata olla
tyytyväinen...

Justus & lempipallo nro 1.
Dartsi katselee kateellisena vierestä :)
7.1.2009 Ja jälleen vaihtui vuosi!
Vuosi 2008 oli monella tapaa ikimuistoinen ja menestyksekäs,
mutta toisaalta myös turhauttava ja huono-onninen. Paljon
saavutettiin, mutta paljon jäi vielä hampaankoloon, joten myös
uudelle vuodelle 2009 riittää taatusti puuhaa ja treenattavaa! Viime
vuosi tarjosi lukuisia ikimuistoisia hetkiä ihanien ihmisten kanssa,
mukavia treenejä, tuhansia autokilometrejä, uusia tuttavuuksia,
minulle valkolakin ja lukion päättötodistuksen, uusia maita ja
upeita maisemia ja paljon, paljon muuta.. Jälleen on siis aika
summata tuloksia ja miettiä tavoitteita vuodelle 2009:
Vuosi 2008 alkoi erittäin menestyksekkäästi Kajaanin
tamminäyttelyn yhteydessä järjestetyissä agilitykisoissa, jossa
Justus nappasi MAXI1:ssä viimeisen tarvittavan nollatuloksen
voittaen samalla koko kilpailun todella hienolla ajalla! Samalla
nousimme MAXI2-luokkaan, jossa kisasimmekin vuoden aikana
suhteellisen epäsäännöllisesti, ja ilman sen suurempaa menestystä.
Saimme aikaan monia "läheltä liippasi" -nollia, jotka omien
ohjausvirheitteni seurauksena kirjautuivat tulostauluun usein
kirjainmerkinnällä HYL. Lisäksi meillä oli useamman kerran ongelmia
rimojen kanssa, ja muutaman radan virhepisteet koostuivatkin
pelkästään tippuneista rimoista.
Vaikka meidän yhteistyömme tuloksena yhtään kakkosluokan nollaa ei
viime vuonna saatukaan aikaiseksi, Justuksella on jo yksi sellainen
plakkarissa: Marianne nimittäin kävi pojan kanssa Rokuan
juhannuskisoissa viime kesänä, ja heti tuli hyppyradalta tulokseksi
puhdas rata, ja vieläpä hieno 3. sija! Vielä kerran kiitokset tästä
Mariannelle, tämän vuoden virallisena tavoitteena on saada itse ne
kaksi nollaa lisää ja siirtyä kolmosiin!

Justus ja Marianne Rokuan kisoissa.
© Hanna Keränen
Näyttelytulosten osalta huippuhetki koettiin taatusti viime
juhannuksena Ruotsin lapissa Jällivaaran KV -näyttelyssä, kun Justus
voitti 8-ryhmän, oli rotunsa paras ja tuli Ruotsin näyttelyvalioksi.
Se oli, ja tulee varmaan aika pitkään olemaan hienoin saavutus, mitä
koirani ovat missään saavuttaneet! Ylipäätänsä koko kesäkuun
loppupuoli on jäänyt mieleeni yhtenä vuoden hienoimpana ja
ikimuistoisimpana ajanjaksona: juhannus, tyttöporukkamme road
trip-matka lappiin, Jällivaaran ja Rovaniemen inttinäyttelyt,
flattileiri jne. jne. Olisipa pian taas kesä!

Justus Gällivare KV:n
ryhmäkehässä.
© Senni Husso Viime kesänä teimme Justuksen kanssa
näyttelymatkan myös Latviaan, ja sieltä saimme kotiinviemisiksi
tittelit KANS & LV MVA. Viime vuoden aikana Justus saavutti siis
kokonaista kolme uutta valiotitteliä, joten näiltä osin vuosi 2008
oli todella onnistunut! Kaiken kaikkiaan Justus kävi kehässä
seitsemän kertaa: neljästi Suomessa (3*KV +erkkari) ja kolme kertaa
ulkomailla (Latvia, Ruotsi, Norja). Saaliiksi tuli RYP1, 2*ROP,
2*PU1, PU2, PU4, 2*CACIB, VA-CA ja 2*SERT (Ruotsi&Latvia).
Heikoimpia tuloksia olivat erkkarin EH ja Tromssa KV:n sileä 1.
Metku puolestaan korkkasi virallisen näyttelyuransa Kajaanin
ryhmänäyttelyssä huhtikuussa, ja oli heti ensimmäisessä
näyttelyssään PU2 ja sai vara-sertin! Tästä innostuneena
pyörähtelimme kehässä viime vuoden aikana kaikkiaan yksitoista
kertaa, joista yksi oli juhannuksena Ruotsissa ja muut
koti-Suomessa. Hienoin saavutus oli totta kai erikoisnäyttelystä
Himangalta saatu SERT, sekä Kajaanista ja Ylivieska KV:sta voitetut
vara-sertit! Kokonaisuudessaan Metkun tulostilasto näyttää
suhteellisen lupaavalta uutta näyttelyvuotta silmällä pitäen: SERT,
2*VA-SERT, 2*PU2, 5*ERI, 5*EH ja vielä kaupan päälle Ruotsista
tuliaisiksi saatu 2.

Metku JUN-ERI1 Rovaniemi
KV:ssa juhannuksena.
© Marianne Forsell Metku jatkaa kehäpyörähtelyään
säännöllisesti myös vuonna 2009, vaikkakin ainakin alkuvuosi
pyritään ottamaan rauhallisesti, koska Metku kehittyy erittäin
hitaasti, ja on siis edelleen aivan keskenkasvuinen. Justuksen
tavoitteet näyttelyrintamalta ovat jo moneen kertaan saavutettu,
mutta eiköhän tämän vanhemmankin herran voi bongata kehästä ainakin
pari kertaa myös tämän vuoden aikana! NOME:n puolesta vuosi 2008
jäi erittäin vaisuksi. Metku kävi kerran taippareissa huonolla
menestyksellä, ja Justuskin kunnostautui ainoastaan käytännön
metsällä. Molempien miesten kanssa kuitenkin treenattiin
suhteellisen ahkerasti, ja sama tahti on tarkoitus pitää yllä myös
tänä vuonna. Tavoitteena onkin, että vuonna 2009 homma ei jää
pelkkään treenaamiseen, vaan Metkulle hommataan taipparit jo
mahdollisimman aikaisin keväällä, ja vähintään toinen pojista
osallistuu myös NOME-kokeisiin! Miksipäs ei vaikka kumpikin, eipähän
olisi ainakaan vapaa-ajan ongelmia kun kisaisi kahden kanssa? :D

Metku NOMEili itsensä
myös Flattiviestin 3/08 kanteen tällä kuvalla.
© Anu Vorobjev Tokossa pidettiin koko alkuvuosi aikamoista
treenitaukoa, mutta sitten kävikin hassusti, ja treenikärpänen pääsi
puraisemaan uudestaan! Justus ehti kisailla viime vuoden puolella
marras-joulukuussa kahden startin verran (AVO1 ja AVO3), ja tämän
vuoden alkupuoliskolla onkin tarkoituksena hankkia kaksi puuttuvaa
ykköstä ja koulutustunnus TK2. Treenailua jatketaan varmasti sen
jälkeenkin, ja eihän sitä tiedä, vaikka starttaisimme joskus myös
voittajaluokan kokeessa. Metkun kanssa ollaan myös treenattu
suhteellisen ahkerasti, ja jossakin välissä on tarkoitus suorittaa
BH-koe ja kilpailla tokon alokasluokassa. Se jää nähtäväksi, että
tapahtuuko se jo tänä vuonna!

Montakohan tuntia vuodesta 2008
vietettiin metsässä lenkkeillen?
Rallia Säynäjäsuolla elokuussa -08. Vuosi 2009 tulee
taatusti olemaan minulle ja pojille aikamoinen muutosten vuosi,
mutta toivottavasti ikimuistoinen sellainen! Kukaan meistä ei
taatusti vielä tiedä millaista elämämme on vaikkapa vuoden päästä,
tai edes muutaman kuukauden kuluttua... Kaikki on siis tällä
hetkellä totaalisen auki, mutta katsotaan rauhassa mitä tuleman
pitää!
|